En ole varsinaisesti soitinten keräilijä mutta jotain on aikojen kuluessa tullut hommattua. Useimmiten olen vaihtanut soittimen mieluummin kuin ostanut uuden ja keräillyt niitä. Nyt kun olen saanut hiukan tietoa kuinka rakennetaan/huolletaan soittimia niin en ehkä vaihda enää soitinta jos nauhat kuluu liikaa vaan korjaan sen.

Enin osa soittimistani.

Seagull S12+, mikitetty. Kansi setripuuta (solid cedar), sivut ja pohja kirsikkapuuta (wild cherry), kaula mahonkia ja otelauta ruusupuuta.

 Washburn D46CSE, mikitetty. Kansi kuusta (spruce), sivut, pohja ja otelauta ruusupuuta.  Otelaudassa ja rosetissa kuviot pohjautuvat hopi-intiaanien käyttämiin kuvioihin.   

Rickenbacker 325 Capri (Simo Ylönen Custom). Runko leppää ja kaula vaahteraa. Otelauta ruusupuuta.  Otelauta pidempi kuin alkuperäisessä, mensuuri 23,5”.

Telecaster Thinline (Simo Ylönen Custom). Runko leppää, kansi ja kaula loimuvaahteraa, otelauta ruusupuuta. Helmiäislistoitukset kannessa ja pohjassa, samoin f-aukkojen reunoilla. Mikkeinä Seymour Duncanin Telecaster Vintage Stack.

Stratocaster (valmiista lakatuista osista kasattu, eli Partscaster). Saarnirunko (swamp ash) jonka kansi on vaahteraa (quilted maple). Kaula vaahteraa. StewMacin Golden Age mikit joissa tallamikki hiukan hotimpi kuin ihan perusstraton mikeissä. Sperzelin virittimet ja Wilkinson/Gotoh vibra.

Simo-jatsikitara. Benedetton piirustusten mukainen, puoli tuumaa paksumpi, kaarevakantinen jazz-kitara. Kuusikansi, loimuvaahterasta sivut ja pohja, vaahterakaula, reunalistat loimuvaahteraa. Lapaan eteen ja taakse laitettu ruusupuuviilut. Eebenpuinen otelauta ja kieltenpidin, plektrasuoja petsattua vaahteraa. Talla ja kaularaudan suoja eebenpuuta. Koristeet aitoa helmiäistä. Kaikki puuosat itse tehtyjä. Koko soitin puleerattu, eli ranskalainen kiillotus sellakalla.

Portugalilainen kitara. Tällaisen tekemisen idea syntyi kun tuli käytyä kuuntelemassa muutamaa fado-laulajaa. Sekä ulkomaisia että suomalaista. Nimistä mainittakoon Kirsi Poutanen, Cristina Branco ja Mariza.

Selmer-Maccaferri tyyppinen kitara. Tällaisella soitteli mm. Django Reinhardt.

Simobacker. Toinen versio Rickenbackerista, tällä kertaa manonkia ja bubingaa, otelauta eebenpuuta.

Jazzmaster-tyylinen kitara jonka tein lankusta joka päätyi minulle. Pähkinäpuinen kansi, otauta ziricotea, vaahterakaula. Mikitys; gold foilit jazzmasterin kytkennällä.

Martin-tyylinen kitara, eteenpäin siirretyllä x-rimoituksella ja hiukan paksumpi kuin piirustuksissa. Ja on muuten mehevät äänet.

Gretsch 6120 kopio, projekti joka kesti tosi kauan erinäisistä syistä, mutta nyt soi.

Jolana Star IV. Tsekkiläinen kitara 60-luvulta. Löytökitara. Peruskorjattu Jyväkylässä Jasesoissa.

Pro Martin W-300. Pro Martinin ostin kesätöistä saamillani rahoilla Jyväskylästä, Väinön Soitin-nimisestä liikkeestä, maksoi noin 600 mk silloista rahaa, 70-luvun alkupuolella.  

Helena on ensimmäinen kitarani, eihän sellaisesta voi luopua. Joululahja. (Helena 1, valmistaja Elis Hindsberg, Gesterby).

Landola ST-23. Landolaan olen vaihtanut virityskoneistot kun ne oli menneet rikki. Se vaan jäi minulle, en ole tätä ostanut.

Domri on tuliainen Odessasta 80-luvun alusta.

Mandoliinin möi 80-luvun alussa muistaakseni Renlundin rautakauppa. Oli ilmeisesti joku YYA-hengen mukainen vastaostotuote, vaihtoehto sinkkiämpärille.

Tällaisia muita soittimia on vuosien varrella ollut ja mennyt:

Ibanez, 12-kielinen, ostettu Tukholmasta 1979.

Ibanez, 12-kielinen, Nummelasta ostettu.

Fender Telecaster vuodelta 1974.

... ja tällaisiakin akustisia on ollut.

Landola                 Washburn             Seagull S6+